Olen kirjoittanut Helsinki Wildfoods -villiyrttiblogiin keväisistä villiyrteistä, joten haluan jakaa samat yrttivinkit myös täällä. Kevätseuranta on auttanut itseänikin palauttamaan muistiin kasvien eri käyttötarkoituksia.
Kevätloiston aloitti leskenlehti, joka puhkesi kukkaan heti huhtikuun alkupuolella. Näiden kasvien lisäksi toki muitakin kasveja on jo ilmaantunut maisemaan, mutta nämä ovat osuneet kohdalle.
3.4.2019 Leskenlehti
Kauan odotettuja kevään merkkejä näkyy jo muuallakin kuin taimikasvattajien kodeissa. Iso joukko muuttolintuja on pyrhältänyt pelloille ja vesistöjen lähettyville, pikkulinnut visertävät kilpaa, pari pientä päiväperhosta on jo uskaltautunut ensilennolleen ja aurinko lämmittää jo ihan eri tavalla. Nokkosta ja vuohenputkea on jo näkynyt Etelä-Suomen rannikolla, mutta täällä meidän kotikulmilla Keski-Uudellamaalla leskenlehti on astunut parrasvaloihin.
Leskenlehti aloittaa kevään väriloiston kirkkaan keltaisella kukallaan. Maa on vielä harmaanruskea, mutta siellä täällä ensimmäiset keltaiset kukat puskevat maasta aurinkoisilla etelärinteillä. Leskenlehden lehdet ilmestyvät vasta kukinnan jälkeen.
Leskenlehti ei sovellu syötäväksi villivihanneksena, mutta sitä voi hyödyntää kotikosmetiikan teossa. Leskenlehden sanotaan rauhoittavan, puhdistavan ja pehmentävän, joten sitä voi käyttää ulkoisesti sellaisenaan esimerkiksi jalkakylvyissä kylpysuolan kaverina tai uuttaa siitä kasvovettä. Leskenlehtien kukista voi valmistaa myös ihoöljyä, sillä ne sisältävät karoteeneja ja luteiinia. Karoteenit hellivät kuivaa, akneen taipuvaista ja väsynyttä ihoa. Luteiini, kuten karoteenitkin, suojavat ihoa auringon haitallisilta säteiltä.
Leskenlehteä on aikoinaan käytetty myös sisäisesti rohtona yskänlääkkeenä ja keuhkoputkentulehduksen hoitoon, mutta myöhemmin tutkimuksissa ollaan saatu selville, että kasvi sisältää maksaa kuormittavia ja syöpää aiheuttavia pyrrolitsidiinialkaloideja. Yskänlääkkeeksi kannattaakin valita esimerkiksi myöhemmin kasvunsa aloittava ratamo.
10.4.2019 Vuohenputki
Kasvihuonesalaatin syrjäyttäjä on herännyt talviuniltaan. Vuohenputki puskee nyt vauhdilla ruskean heinikon läpi punaisine lehtiruotineen lumettomilla tienvarsilla. Vuohenputki ei tunnetusti ole puutarhureiden suosikki, mutta entä jos tänä keväänä kitkisit edes osan näistä rikkaruohoista salaattilautaselle, piirakkaan, pizzaan, pestoon tai suoraan suuhun? Puutarhatyö on tunnetusti fyysistä puuhaa, joten syömällä vuohenputkia pidät magnesium- ja c-vitamiinivarastot kunnossa, ja jaksat pidempään.
Vuohenputken keräämisellä ei ole kiire, koska sillä on pitkä satokausi. Se puskee maasta jo näin aikaisin keväällä ja kasvaa pitkälle syksyyn. Kasvi tekee myös uutta versoa läpi kesän, mikä on onni vuohenputken ystäville, koska sen maku on parhaimmillaan nuorissa suppuisissa yksilöissä. Maku muistuttaa hieman selleriä ja porkkanannaattia.
Miksi korvata edes osa kaupan tuoresalaateista vuohenputkella ja muilla raikkailla villivihanneksilla? Salaatit ovat melkein poikkeuksetta kääritty muoviin ja ne kasvatetaan lämmitetyissä kasvihuoneissa, jotka ovat melkoisia energiasyöppöjä. Kotitaloudet tuottavat jätettä 300-400kg/asukas/vuosi, joten muoviin pakattujen salaattien korvaaminen luonnonkasveilla on ekoteko.
Ravinteita perussalaateissa on melko niukasti, joten ostamalla niitä ei saa rahoille kunnon vastinetta. Luonnosta poimitut yrtit sen sijaan ovat täysin ilmaisia kaikille eli tervellisesti syömisen ei siis tarvitse olla kallista.
15.4.2019 Peltokanankaali
äännä katse kohti pellonreunoja, tien- ja ojanvarsia, siellä nuoret peltokanankaaliruusukkeet puskevat nyt maasta. Rucolanmakuiset nuoret lehdet soveltuvat hyvin leivän päälle, salaatteihin ja ruuanlaittoon. Maussa on myös häivähdys sitruunaa.
Peltokanankaali kasvaa suurimmassa osassa Suomea, vaikkakin pohjoisemmassa hieman harvemmassa. Kasvi ilmestyy maasta pian lumen sulamisen jälkeen usein samaan kasvupaikkaan, sillä se on kaksi- tai monivuotinen.
Peltokanankaali kukkii jo touko- ja kesäkuussa, ja juuri ennen kukintaa kannattaakin maistaa kasvin nuppuja, sillä niissä on herkullinen parsakaalimainen maku.
23.4.2019 Koiranputki
Nuoret koiranputken versot puskevat nyt maasta tienvarsilla, niityillä, metsänreunoilla, pelloilla ja puutarhoissa. Koiranputki on maukkaimmillaan juuri nyt, sillä maku vahvistuu ja kitkeröityy kasvun myötä.
Kasvi on yksi Suomen yleisimmistä putkikasveista, mutta sitä hyödynnetään melko vähän. Vaikka koiranputken versoja voi hyvin hyödyntää salaateissa, keitoissa ja piirakoissa, on ymmärrettävää, että monet jättävät sen keräämättä. Koiranputkella on nimittäin myrkyllisiä näköislajeja; myrkkykatko ja hukanputki. Kasvit tulee siis tunnistaa varmuudella, jotta koiranputkea voi huoletta käyttää. Näköislajien opettelu on hyödyllistä myös monen muun villiyrtin kohdalla.
Selkein tapa erottaa koiranputki sen myrkyllisistä näköislajeista, on oppia tunnistamaan sen ominainen porkkanamainen tuoksu. Tuoksu on melko samanlainen kuin vuohenputken tuoksu. Myrkkykatkolla sen sijaan on ikävä tuoksu, kuten nimikin enteilee. Kasvi haisee virtsamaiselle eritysesti aurikoisella paikalla. Hukanputkesta paljastuu sipulimainen tuoksu kasvisolukkoa murskaamalla. Tuoksujen lisäksi kannattaa tutkia kasvien lehtiruoteja, juuria ja kukkia, joista löytyy vihjeitä kasvin tunnistukseen.
28.4.2019 Koivu
Kun mahlat on valutettu ja sade ravinnut kuivan keväisen luonnon, on nuorten koivunlehtien aika värittää maisemaa. Huomasitko, että yksi sateinen päivä sai hiirenkorvat esiin?
Koivun nuoret lehdet ovat parasta suoraan puusta suuhun nautittuna, salaateissa ja jälkiruuissa. Miltä kuulostaisi koivunlehtisorbetti?
Nuoria lehtiä ei kannata kuivattaa vaan nauttia ne juuri nyt tuoreena. Tuoreet lehdet sisältävät hyvän määrän C-vitamiinia (noin 140–240 mg/100g), rauduskoivun lehdissä on hitunen enemmän tätä piristävää vitamiinia kuin hieskoivunlehdissä. Molemmat soveltuu kuitenkin syötäväksi.
Muistathan, että koivunlehtien poimintaan vaaditaan maanomistajan lupa.
29.4.2019 Kumina
Nyt syötäviä luonnonkasveja puskee maasta sitä tahtia, että mukana ei tahdo pysyä. Joka päivä löytää jotain uutta. Juuri näin keväällä olisi hyvä poimia kasveja ja säilöä niitä jo talven varalle. Kasvit ovat keväällä terveitä, maukkaita ja niitä on helpompi löytää kun kasvipeite on vielä matala.
Tänään tienvarrelta löytyi nuori kumina, joka muisuttaa hieman siankärsämöä ja myöhemmin kesällä koiranputkea. Aromikas kumina on tunnettu maustekasvina, sillä sen siemeniä hyödynnetään leipien, juustojen ja juomien maustamiseen. Sitä löytää myös kedoilta, pihoilta ja pientareilta. Maustekäytön lisäksi, kuminaa on kansanperinteessä käytetty muun muassa ruuansulatusvaivoihin.
Kumina viihtyy niin hyvin Suomessa, että täällä tuotetaan yli neljännes maailman kuminasta!
10.5.2019 Mesiangervo
Luonnon apteekki on nyt auki. Pienet punertavat särkyä helpottavat mesiangervot nousevat nyt maasta ojan- ja puronvarsilla, kosteilla niityillä ja pensaikoissa. Sen tunnistaa punaisesta varresta, isohampaisista lehdyköistä ja kolmiliuskaisista päätelehdyköistä. Mesiangervon lehtien ja kukkien tuoksu on voimakas, hieman vaniljainen ja helposti mieleenpainuva. Mesiangervo viihtyy isoissa kasvustoissa, joten keräily ei tuota suurta vaivaa.
Mesiangervo sisältää kipua lievittävää salisyylihappoa, jonka pitoisuudet tosin riippuvat kasvupaikasta. Rohtokäytön lisäksi mesiangervoa voi hyödyntää jalkakylpyjen, voiteiden ja tuoksupussukoiden teossa.
