Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.
Kasvit ovat olleet merkittävässä roolissa kansanlääkinnässä erityisesti ennen teollisten lääkkeiden aikaa. Muistiinpanoja kasvilääkinnästä on löydetty muun muassa muniaisilta kiinalaisilta, egyptiläisilitä, sumerialaisilta ja babylonialaisilta. Suomessa on löydetty mainintoja lääkekasveista Mikael Agricolan teksteistä 1500-luvulta ja Naantalin birgittalaisluostarin lääke- ja yrttikirjan uskotaan olevan 1400-luvulla kirjoitettu. Myös vanhoista suomalaisista kansanrunoista löytyy yrttitietoutta. Pula-aikana Elias Lönnrot neuvoi käyttämään kasveja ruokana ja lääkkeenä.
Jatkosodan aikana Toivo Rautavaara julkaisi kirjat Mihin kasvimme kelpaavat I ja II, joista suomalaiset saivat tietoa, kuinka kasveja voi höytykäyttää, kun elintarvikkeita on huonosti saatavilla. Lääkekasveina on myös käytetty kasveja, jotka nykytietämyksen mukaan ovat myrkyllisiä. Esimerkiksi polttamalla tai juomalla leskenlehteä on hoidettu yskää. Nykyään tiedetään, että suurina määrinä leskenlehti voi olla haitallinen.
Flunssaoireiden helpottaminen yrteillä
Flunssatyyppiset taudit ovat aina olleet yleisiä varsinkin talvella. Lönnrotin suositteli muun muassa hoitamaan kuumetta ja särkyä syömällä kuivattua ja jauhettua pajun kuorta kolmen tai neljän tunnin välein. Pajun kuori, kuten mesiangervokin, sisältävät samoja salisylaatteja kuin aspiriini. Kuumelääkkeenä on käytetty myös kamomillasauniota, pihasauniota, päivänkakkaraa, lehmusta, siankärsämöä ja ruttojuurta. Keto-orvokkista, islanninjäkälästä, ajuruohosta, kuusenkerkistä, väinönputkesta tai piharatamon lehdistä tehtyä juomaa on käytetty yskän hoidossa.
Yrttien käyttö
Eri lääkeyrttejä voidaan käyttää monella eri tapaa. Suosittuja tapoja ovat olleet ja edelleen ovat, yrttijuomien nauttiminen ja niillä kurlaaminen, yrttihaudukkeen höyryhengittäminen, yrttiuutteiden käyttäminen ja yrteillä maustetun hunajan tai siirapin syöminen. Lisäksi flunssaista potilasta voidaan hoitaa yrttikääreillä ja -hauteilla tai hieromalla yrttiöljyärintakehään ja selkään. Nenän tukkoisuuteen ja ontelotulehduksen aiheuttamaa päänsärkyä voi helpottaa huuhtelemalla nenä yrttihauteella nenäkannun avulla.
Yrttihoito kannattaa aloittaa heti ensimmäisten flunssaoireiden ilmaannuttua, jotta vaiva ei mene poskionteloihin tai keuhkoputkeen. Yrttien tukena voi käyttää laadukkaita ravintolisiä ja lääkinnällisiä sieniä. Sokerin ja einesten käyttö kannattaa jättää minimiin, jos mahdollista, ja syödä helposti sulavaa ruokaa.
Omia suosikkejani ovat siankärsämö, punahattu, kamomilla, inkivääri, vuohennokka, valkosipuli, ruusunjuuri, väinönputki, nokkonen ja vadelmanlehti. Yrttejä käytän haudukkeina ja uutteina. Lisäksi käytän flunssakaudella ja erityisesti ensioireiden alkamisen jälkeen tyrnimehua, puolukkamehua, mustaherukkamehua, lakkakääpää, pakuria, propolista, hunajaa ja hapankaalia. Seuraavassa katsaus muutamaan vastustuskykyä tehostavaan rohtoon.
Siankärsämö
Siankärsämö (Achillea millefolium) on yksi tärkeimmistä lääkekasveista, jota on käytetty kansanlääkinnässä ympäri maailmaa muinaisista ajoista lähtien. Se on ollut monen alkuperäiskansan luottokasvi ja sillä on hoidettu muun muassa kuumetta ja hikoilua, munuaisvaivoja, vatsakramppeja ja ruoansulatushäiriöitä, haavoja ja verenvuotoa, hyperglykemiaa, diabetestä, ruokahaluttomuutta, kuukautiskierron häiriöitä ja influenssaa. Nykytutkimuksen mukaan tiedetään, että siankärsämö sisältää tulehdusta hillitseviä, antibakteerisia, antioksidanttisia ja antiviraalisia tekijöitä.
VUOHENNOKKA
Vuohennokka-lajeja (Scutellaria) on perinteisesti käytetty rohtonia eri kulttuureissa, erityisesti sen antiseptisten ja tulehdusta estävien ominaisuuksien vuoksi. Vuohennokkaa on käytetty esimerkiksi yskää hillitsemiseen ja hengitystietulehdusten hoitamiseen sekä myös nivelvaivoihin ja hormonitoiminnan tukena. Vuohennokat ovat tulehduksia hillitseviä, antimikrobisia ja hermostoa rauhoittavia kasveja. Eniten käytetty vuohennokka-laji on baikalinvuohennokka (Scutellaria baicalensis).
Vuohennokkalajeja voi olla haastavaa löytää luonnosta, sillä se kasvaa vain maan eteläisimmissä osissa ja esiintyvät eivät ole runsaita. Suomessa kasvaa ainakin luhtavuohennokka ja keihäsvuohennokka.
LAKKAKÄÄPÄ
Lakkakääpä (Inonotus obliquus) on sieni, joka sisältää bioaktiivisia yhdisteitä, kuten polysakkarideja ja triterpenoideja, jotka voivat tukea immuunijärjestelmää. Lakkakääpä auttaa säätelemään immuunijärjestelmän toimintaa, mikä voi parantaa kehon kykyä torjua infektioita. Sen sisältämät antioksidantit voivat suojata soluja hapetusstressiltä, mikä voi vahvistaa vastustuskykyä. Lakkakäävän on havaittu vähentävän tulehdusreaktioita kehossa, mikä voi edistää yleistä terveyttä.
RUUSUNJUURI
Ruusunjuuri (Rhodiola rosea) vaikuttaa vastustuskykyyn parantamalla kehon kykyä sopeutua stressiin ja lisäämällä energiatasoja. Se tukee immuunijärjestelmää myös antioksidanttisten ominaisuuksiensa kautta, suojaten soluja vaurioilta ja edistäen yleistä terveyttä.
VÄINÖNPUTKI
Väinönputki (Angelica archangelica) sisältää monia ravinteita ja yhdisteitä, jotka voivat tukea vastustuskykyä. Sen antioksidanttiset ominaisuudet auttavat vähentämään tulehdusta ja vahvistavat immuunijärjestelmää. Lisäksi väinönputki voi parantaa ruoansulatusta ja edistää terveyttä, mikä puolestaan voi vaikuttaa positiivisesti kehon kykyyn torjua infektioita.
Yrttiuuteen valmistus
Flunssan oireita voi yrittää helpottaa nauttimalla yrttiuutetta. Voit ostaa valmiita uutteita tai valmistaa itse uutteita ostetuista tai itsekerätyistä kasveista. Uuttamalla yrttejä alkoholiin, voidaan saada vaikuttavia aineita liukenemaan tehokkaammin kuin vesihauteeseen. Uutteen säilyvyys on yleensä hyvä, silloin kuin pullo on tiivis ja tumma. Yleinen uutteen sisäinen annostusohje on 15-20 tippaa veden kera 3-5 kertaa vuorokaudessa.
1) laita 100g kuivattua yrttiä kannelliseen purkkiin.
2) kaada purkkiin kirkasta alkoholia niin paljon, että yrtit peittyvät. Käytä vähintään 32% vodkaa tai viinaa. Mitä vahvempaa viinaa käytät, sitä vahvempaa uutetta saat.
3) sulje purkki ja laita tekeytymään pimeään 3-4 viikoksi.
4) sekoita purkkia päivittäin.
5) siivilöi yrtit ja kaada uute tummaan pulloon käyttöä varten. Merkitse pulloon tekoajankohta ja yrtit.
Yrttihaudukkeet
Juo 3 kuppia päivässä kunnes oireet helpottavat (2tl kuivattua yrttiä 2,5 dl:aan lähes kiehuvaan veteen.)
Flunssaoireisen rohtomenu
Aamu
Yrttitee esim. siankärsämöä, luomuinkivääriä ja sitruunaa. Keitä inkiväärin paloja vähintään 15 min, anna hieman jäähtyä ja lisää siankärsämöä ja hauduta vielä 10 min. Lisää *propolisuutetta, *pakuriuutetta, *punahattu-uutetta (jokaista noin 15 tippaa) sekä lopuksi hunajaa ja sitruunanmehua.
Tyrnimehushotti
Viherjauhedrinkki. Oma sekoitus villiyrteistä tai esim. *Foodinin GREEN SUPERFOOD -jauhetta.
PÄIVÄLLÄ
Lämmintä puolukkamehua
Ruoan yhteydessä: murskaa kynsi valkosipulia ja sekoita lusikalliseen hunajaan. Huom! Raaka valkosipuli ei sovi herkkävatsaiselle.
Yrttitee esim. *nokkosta, luomuinkivääriä ja sitruunaa.
ILLALLA
Yrttitee esim. kamomilla, sitruunamelissa ja vadelmanlehti. Lisää *propolisuutetta, *vuohennokkauutetta, pakuriuutetta, *reishi-uutetta, *punahattu-uutetta (jokaista noin 15 tippaa).
Lämmintä mustaherukkamehua
Iltadrinkki. *Foodinin ILTA -sekoitus sekoitettuna veteen.
Juo iltajuomat hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Huomioithan, että osa näista kasveista eivät sovi esim. raskaana oleville tai imettäville. Näiden lisäksi on hyvä ottaa D-vitamiinia, C-vitamiinia, sinkkiä ja seleeniä.
Opi lisää villiyrteistä ja vastustuskyvystä
Pidin keväällä 2023 webinaari-sarjan, jonka yhdessä osassa käsittelin vastustuskykyä vahvistavia yrttejä. Voit ostaa tallenteen ja siihen liittyvät materiaalit verkkokaupastani. Webinaarissa opit, kuinka matarat, lutukka, nokkonen, mäkikuisma, pyöreälehtikihokki, peltokorte, rätvänä, niittyhumala, ruusujuuri, pihatähtimö ja väinönputki voivat tukea vastustuskyvyn toimintaa.