Tällä hetkellä on vaikeaa sanoa, mikä vuodenaika Etelä-Suomessa on. Vettä sataa ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Siellä täällä vihertää ja tarkkaavainen voikin huomata, että nokkosen, voikukan, siankärsämön ja vuohenputken pienet versot sinnittelevät kylmässä sadesäässä. Valon lisääntynyt määrä kertoo kuitenkin, että kevättä ja kevään villiyrttikursseja kohti mennään.
Koska pian on kevät ja villiyrttikausi alkaa, on aika ruveta kertaamaan kasveja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tämän kirjoituksen myötä alkaa postausarja, jossa käsitellään tuttuja ja vähemmän tuttuja villiyrttejä.
Peltokorte on kevään aikainen kasvi
Monet välttelevät peltokortteen käyttöä, sillä pelkäävät sekoittavassa sen samassa kasvuympäristössä viihtyvään myrkylliseen suokortteeseen. On tietysti hyödyllistä olla varovainen, mutta peltokortteen tunnistamisen voi oppia melko helposti. Jos aristelee peltokortteen sisäistä käyttöä, voi sen ainakin ottaa ulkoiseen käyttöön ja avuksi kodin siivoukseen.
Suomessa kasvaa peltokortteen ja suokortteen lisäksi kuusi muuta kortelajia. Kaikilla näillä on erilliset kevät- ja kesäversot. Esimerkiksi peltokortteen kevätversot puskevat maasta hyvin aikaisin keväällä. Juurakko ulottuu jopa metrin syvyyten, joten peltokorte on myös kiusallinen rikkaruoho.
Miten tunnistaa peltokorte?
Peltokortteella on tikkumaiset lehdet, jotka oikeastaan koostuvat useammasta yhteen liittyneestä lehdestä ja niiden väliin jäävistä nivelistä eli kiinnityskohdista. Lehdet kasvavat yläviistoon.
Peltokortteen tunnistamisessa on tärkeää muistaa lause: peltokortteen alimman haaran nivelväli on varren tuppea pidempi. Nivelvälillä tarkoitetaan kahden nivelen väliin jäävää osaa. Tuppi on varressa oleva lehtikanta, joka on peltokortteella ruskea.
Tämä voi ehkä jonkun mielestä kuulostaa monimutkaiselta, mutta kunhan pääsee hypistelemään kasvia kädessä on tämä sääntö ilmiselvä. Suosittelen myös opettelemaan kasvien rakenteiden nimiä, jotta muidenkin kasvien tunnistus helpottuu. Esimerkiksi Jyväskylän avoimen yliopiston sivuilta voi tarkistaa rakenteiden nimiä samalla, kun lueskelee kasvikirjoja.
Miksi peltokorte on hyödyllinen ja miten sitä käytetään?
Peltokortteesta käytetään ainoastaan kesäverso, joka on hyvin yleinen. Kaikkia maanpäälliset osat voi käyttää. Kasvi sisältää runsaasti piitä, jopa 10% kuivapainosta. Pii on limakalvojen, sidekudosten, hiusten, ihon ja kynsien rakenneaine. Peltokortteen voi kuivata ja käyttää viherjauheena smoothieissa, leivonnassa tai salaateissa. Maku on melko karvas, joten suuria määriä ei peltokortetta kannata lisätä ruokaan.
Kansanperinteessä peltokortetta on käytetty virtsatievaivojen hoidossa, sillä se sisältää diureettisesti vaikuttavia ainesosia. Peltokortteesta voi tehdä hiushuudetta sekä suu- ja kasvovettä, jolloin voi nauttia kasvin vaikutuksista ulkoisesti. Peltokortekeitteellä voi yrittää lieventää ihottumia ja maitorupea.
Puutarhuri hyödyntää peltokortekeitettä sienitautien, kuten homeen, ruosteen, ruton ja härmän, torjunnassa. Peltokorteen sisältämä pii vahvistaa kasvisolukkoa.
Peltokorte sisältää myös saponiineja, jonka takia sitä voi hyödyntää esimerkiksi astioiden pesussa retkellä tai kattiloiden kiillotuksessa kotona. Kasvin sisältämät saponiinit saavat vesiliuokset vaahtoamaan, kuten saippua tekee. Peltokorteen sisältämä pii tekee kasvista karhean, joka myös auttaa siivoushommissa.
Liiallisesti käytettynä peltokorte, kuten monet muut luonnonkasvit, on haitallista. Munuaisvaivoista kärsiville, alle 2-vuotiaille lapsille ja raskaana oleville peltokortetta ei suositella ollenkaan.
Lähteet: www.yrttitarha.fi, www.hyötykasviyhdistys, Satu Hovi: Luonnonyrtit.