Yrttihemmottelua vuoden pimeimpään aikaan

Elämme vuoden pimeintä aikaa, joten huomio on helpompi kiinnittää itseensä ja löytää aikaa itsensä hemmotteluun. On mukavampi käpertyä viltin alle teekuppi ja kirja käsissä, kun lähteä tarpomaan Etelä-Suomen harmauteen ja piiskaavaan sateeseen. Tuntuu hyvältä saunoa, nukkua paljon ja syödä lämmittävää ruokaa.

Kevät on tietenkin yrttiharrastajan kulta-aikaa, mutta luonnon vihreyttä ei unohdeta edes lonkeronharmaina päivinä. Yrttejä käytetään niin sisäisesti kuin ulkoisesti vuoden ympäri. Itse huomaan käyttäväni yrttejä erityisen paljon ulkoisesti juuri silloin, kun tuoreita yrttejä ei ole saatavilla. Huuhtelen hiukseni yrttivedellä, hoidan jalkojani yrttisillä jalkakyvyillä, löylyveteni terästän eteerisillä yrttiöljyillä ja ihoni voitelen yrttivoiteilla ja -salvoilla.

Näin joulun alla tein taas uuden erän yrttisalvaa lahjaksi läheisilleni ja tietysti myös itselleni. Tällä kertaa tein herkälle iholle sopivaa salvaa kamomillalla, laventelilla ja voikukalla.

Kamomillan rauhoittava vaikutus

Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla) on yksi suosikkiyrteistäni, vaikka onkin Suomessa lähinnä viljelykasvi. Toki kamomillaa tavataan myös vakiintuneena karkulaisena Etelä-Suomessa niityillä ja tienvarsilla. Kamomilla on vanha rohdoskasvi ja sitä onkin viljelty ja käytetty tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo egyptiläiset tiesivät kamomillan vaikutuksista ja käyttivät sitä lääkkeenä ja värjäsivät sillä kankaita. Kamomillan sanotaan kirkastavan ihoa ja vaaleiden hiusten väriä. Lisäksi se rauhoittaa ärtynyttä, kutisevaa ja auringon polttamaa ihoa. Sisäisesti käytettynä se rauhoittaa, helpottaa vatsavaivoja ja auttaa unettomuuteen.

Laventelista makeaa tuoksua

Laventeli (Lavandula angustifolia) on saanut nimensä latinankielisestä sanasta lavare. Se tarkoittaa pesemistä tai kylpemistä. Laventelia on lisätty kylpyvesiin makean tuoksunsa ja rauhottavien ominaisuuksiensa takia jo vuosisatojen ajan. Lisäksi sitä on lisätty hajuvesiin ja saippuoihin. Laventelia on myös käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten reuman, kihdin ja migreenin hoidossa.

Hyötypuutarhassa laventeli on hyödyllinen kasvi, sillä se pitää tuholaiset loitolla. Laventeli ei kuitenkaan kasva luonnonvaraisena Suomessa, sillä se on peräisin Välimeren lämpimiltä alueilta. Tosin taitava puutarhuri voi saada sen talvehtimaan myös Etelä-Suomessa.

Ihonhoidossa käytettynä laventeli viilentää, rauhoittaa, elvyttää verenkiertoa ja supistaa ihohuokosia. Laventeli sopii myös rasvaiselle iholle.

Voikukasta on moneksi

Monet pitävät voikukkaa (Taraxacum officinale) arvottomana rikkaruohona, mutta todellisuudessa se on erittäin monipuolinen vihannes- ja lääkekasvi. Lisäksi sitä voi käyttää kankaiden värjäykseen ja ihon hoitoon.
Voikukka sopii rasvaiselle akneen taipuvalle iholle, mutta myös herkälle iholle. Tämä rikkaruoho rauhoittaa, kirkastaa ja ehkäisee ryppyjen muodostumista tasapainottamalla ihon kosteuspitoisuutta.

Hoitava yrttisalva

Mehiläisvahasta, öljystä ja yrteistä syntyy vihreä salva hellimään talven puremaa ihoa. Hyvä perusvoide valmistetaan seuraavan ohjeen mukaan:

  • 2rkl kuivattua yrttiä
  • 1dl MCT-öljyä tai muuta kuumentamista kestävää öljyä
  • 10g mehiläisvahaa

Keitä öljyä ja yrttejä vesihauteen päällä kulhossa miedolla lämmöllä 1–2 tuntia. Siivilöi rehut pois, ja sulata mehiläisvaha puhdistettuun öljyyn. Seoksen voi lisätä myös muutaman tipan eteeristä öljyä antamaan voimakkaamman tuoksun salvalle. Kaada sulanut seos puhtaaseen purkkiin, joka on pesty ja kuivattu huolellisesti. Puolen tunnin päästä voide on jähmettynyt ja valmis käytettäväksi.

Mehiäisvahan sijaan voi käyttää jojoba- tai kandelillavahaa, jos haluaa tehdä vegaanisen salvan. Itse käytän ensisijaisesti mehiläisvahaa, sillä saan sitä meidän omista mehiläispesistä. Mehiläisvaha suojaa ja rauhoittaa ihoa sekä pehmentää kuivan ja kireän ihon.

-Anna

Lähteet:

Lehmuskallio, E., Lehmuskallio J., 2019: Luonnon villit käyttökasvit. Helsinki: Readme.fi

Vermasheinä, Kaisa, 2016: Lempeää kauneutta luonnosta. Helsinki: Kirjapaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *